Kuten otsikostakin jo huomaa, minä ja Vilho tähdättiin viime viikolla Korpikylää ja tehtiin loppu rutistukset. Ja sitten maanantaina tarileri loisti Korpparin pihassa. En päässyt Kaisalle lastaamaan Vilhoa, joten tulin iisän kyydillä tallille ja saavuin juuri kun Vilho ja muut kaarsivat pihaan. Vilho kun astui ulos, jännitys kasvoi tosi isoksi ja mua oikeastaan tärisytti. Vilho oli myös ihan hermona ja pelkäsin sen vain menevän pierupukkilaukkaa ympäri maneesia. Sen sijaan, kun se oli hermoillut ja hirnunut pihalla, kun menimme maneesiin ja nousin selkään Vilho rauhouttui yllättäen ja käveli vähän nopeempaa tahtia maneesissa. Jännin kohta oli maneesin nurkassa oleva lantasaavi ja sen vieressä oleva ovi. Sen se kiersi muutamaan otteeseen, mutta ravissa se meni senkin ohi ylimääräisiä kyyläämättä. Otin kaikki varusteet mukaan, ja varauduin pahimpaan, martingaalit ja olympiat mukana.
Mä olen niiiiin ylpeä hepasta ja itsestäni. Meidän eka kerta maneesissa ja se meni loistavati! Tottakai meillä molemmilla on parantamista, esim Vilholla. laukan nostot ja suoraan meneminen ja minulla kärsivällisyys ja pitkät ohjat. Lotta oli kuvaamassa ja pahoittelen kun kaikki ei ole niin tarkkoja...
Kokeilin myös vaihteeksi ottaa ns. kameraselfien :D
Mun pikkusisko on kyllä vähä hassu, kun yrittää ottaa siitä kuvia <3
